perjantai 14. huhtikuuta 2017

Pysyvä asenne vaihtuu (toivottavasti) kehittyvään

Meillä kävi onni tänäkin vuonna, kun saatiin Nellin kanssa jatkaa kennelliiton tokonuorissa. Tämä onkin sitten jo meidän kolmas, ja viimeinen vuosi, kun ikä alkaa painaa vastaan. Harmillista kyllä, viihtyisin tokonuorissa helpostikkin pari vuotta lisää..



Köröteltiin Nellin kanssa torstaina junalla kotiin, pakkasin viimeiset tavarat ja lähdin sitten perjantaina kurvailemaan kohti Klaukkalaa.
Alunperin minulla oli tarkoituksena kysäistä saisinko ottaa Roiston mukaan, en treenattavaksi, mutta ihan vain roikkumaan mukana. Oli meinaan hieman vaikeuksia löytää hoitopaikkaa.
Karkkipussilla lahjottuna sain kuitenkin kämppiksen toimimaan lapsenvahtina viikonlopun yli.

Perjantai alkoi siis tavalliseen tahtiinsa alkusanoilla, sekä välipalalla. Heti perään jatkettiin Anne Talvitien "luennolla". Siksi lainausmerkit, koska ei sitä kuulemma voi oikein luennoksi sanoa. :D Kyseessä oli siis tunnin verran loistavaa mentaalivalmennusta.

Luennon jälkeen pidettiin Piritta "Pipa" Pärssisen kanssa vielä treenit. Saatiin tehdä 5minuuttia jotain, mistä jäisi hyvä mieli. Ajattelin tehdä vähän seuruuta ja liikkeestä maahanmenoja, sillä ne on ainakin Nellin vahvimpia liikkeitä. Tai niin luulin. Seuruu nyt onnistui, mutta maahanmenosta Nelli ei koskaan ollut kuullutkaan vaan tarjosi koko ajan istumista.
Treenien jälkeen siirryttiin sitten hotellille syömään ja nukkumaan.



Lauantai aloitettiin runsaalla aamiaisella hotellilla, josta lähdettiin suoraan hallille treenaamaan Pipan ja Pernilla Tallbergin kanssa.
Ensimmäisenä meillä oli kokeenomainen treeni, eli 3 vapaavalintaista liikettä, jotka piti suorittaa mahdollisimman kokeenomaisesti samalla kun muut kirjoittavat pientä palautetta muiden suorituksesta. Meidän liikkeitä oli hyppy, nouto ja merkin kierto,
Hyppy oli ihan yhtä hyvä kuin ennen, Nelliä ei paljoa esteen muuttuminen avonaisesta umpinaiseksi haittaa. Nouto oli kiva, mitä nyt itsellä murtui ääni käskyä antaessa. :D Nelli malttoi odottaa sen aikaa kun heitin kapulaa, eikä yrittänyt ottaa varaslähtöjä. Kapulasta irroituskin onnistui vasta käskyllä, eikä ennakoiden.
Merkin kierto oli nyt ihan oma shownsa. Nelli lähti kiertämään tötsää, mutta aivan liikaa vasemmalle. Pyysin takaisin, ensin näytin missä tötsä on ja lähetin uudelleen. Nelli kaarsi todella paljon vasemmalle, mutta kiersi kuitenkin merkin.

Nautittiin mahamme täyteen salaattia (lue pitsaa), ja saatiin tunnin ruokalepo istuskellessamme Annen ns. luennolla. Puhuttiin paljon asenteesta, ja huomasin paljon kuinka pysyva asenne itselläni on. Tätä täytyy oikeasti ruveta kehittämään. Kesällä on paljon tapahtumia mihin olen suunnitellut meneväni, eli hyviä harjoittelutilaisuuksia on runsaasti.

©Sara L.

Luennon jälkeen päästiin treenaamaan. Aloitettiin Pernillan kanssa, ja ruvettiin tappelemaan jäävien kanssa. Kokeiltiin ihan ensin miten Nelli erottää käskyjä. Seison selkä Nelliä kohti, ja annoin käskyjä. Kaikki sujui nätisti, Nelli kuunteli ja teki hienot vaihdot. Tehtiin sitten kaikkia kolmea jäävää liikkeestä, ei mitään ongelmaa. En tiedä sitten mikä aivopieru Nellille oli eilen tullut. Kuulemma jäävät oli ihan nättejä, mitä nyt Nelli ottaa seisomaan jäämisessä muutaman askeleen käskyn jälkeen, mutta se oli jo tiedossa.

Pipan kanssa tehtiin ruutua. Oli kiva huomata, että kuinka hyvällä alulla Nellin ruutu on. Se ei vaadi enää kuin toistoa toiston perään, sekä vaihtelua sen suhteen että mikä ruudussa odottaa. Targetti, naksauksen jälkeen heitetty lelu vai onko vastassa vain tyhjä ruutu.

Ihan lopuksi otettiin vielä yhdessä paikkista, ja paikkis onkin nyt meidän ongelma.. Nelli pysyy, joo, ei sinällään mitään ongelmaa, mutta Nelli haistelee. Olin jo ihan varma että AVOssa päästäisiin helpolla, kun Nelli istuu eikä yllä haistelemaan. No joopa joo, kyllä se vieläkin yltää haistelemaan. Paikkis alkaa ja loppuu yleensä ihan nätisti, mutta siinä keskivaiheilla Nellille tulee joku tarve aina vähän haistella maata.

Daco, Ruu, Huima, Huima, Maya, Nelli, Viivi, Sitku, Beassi, Kuje ja Riemu

Sunnuntai
Menetettiin meidän ihana rauha hotelliaamiaisella, kun 70 jalkapalloa pelaavaa nuorta tunkaisi samaan saliin. Maalla asuvaa ahdisti ihmisten paljous. :D
Aloitettiin aamun treenit tekemällä eilen mokattua merkin kiertoa Pipan kanssa. Nelli jää merkin taakse usein hillumaan, parhaillaan jopa tökkii tötteröä ellei kuulu mitään varmistusta sille että tekee oikein. Saatiin hyviä vinkkejä, ja niillä kyetään työstämään tämäkin liike kisavalmiiksi, ainakin toivottavasti..
Kesken treenien löytyi lattialta kaiken kukkuraksi hammas, kovaa kyytiä kyykkyyn ja käymään koiran hampaita läpi. Kaikki näytti olevan paikallaan, ja pian hampaan tiputtelijaksi paljastuikin aamulla hallilla leikkinyt belgipentu.

©Sara L.
Pernillan kanssa tehtiin sitten kaukoja, kun Nellillä on tapana vähän liikuskella. Samoin noustessaan istumasta seisomaan Nelli korjaa toisen takajalkansa aina vähän taaksepäin. Mikälie opittu tapa tuokin. Saatiin neuvoksi vain kertailla vaihtoja, ja musitutella jalkojen paikallaan pitoa.

Ahdattiin itsemme täyteen ruokaa, ja jatkettiin vielä häiriötreeneillä. Tehtiin kaikki yhtä aikaa, ja saatiin toisistamme häiriötä. Näitä treenejä oli nimittäin toivottu. Nelli valitettavasti oli ihan tööt, eikä jaksanut enää tehdä kunnolla. En sitten viitsinyt tehdä kauheasti mitään erikoista.
Treenien jälkeen käytiin läpi ja koottiin vähän viikonlopun treenejä, ja valmennusviikonloppua näin ylipäätään.
Pieni kuvaussessio, viimeisten tavaroiden pakkaus ja autoon raahaaminen. Sitten saikin lähteä ajelemaan kotiin.

Nelli 5v 10kk

Taas yksi mahtava viinkonloppu takana. Iski pieni treeni-into, mutta enemmän tuli hinku kisaamaan. Kilpailuja tuli katseltua kesälle vaikka hur mycket. Omatoimitreenejä olisi parhaillaan kolmena päivänä viikossa. Ehkä näillä päästään vielä kesäksi kisakuntoon!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoithan asiallisesti :)